Miksi ihmisistä tulee tyhmempiä sisätiloissa?

Kirjoittanut Aki Soudunsaari 19. lokakuuta 2017
Jaa

Toimitusjohtajamme Aki Soudunsaaren kirjoitus on alun perin julkaistu Arianna Huffingtonin Thrive-sivustolla.


 

Olemme paljon luovempia ja fiksumpia ulkona luonnossa. Silti valitsemme tietoisesti viettää 22 tuntia päivästä neljän seinän sisällä.

Toimistoväsymys vaivaa monia.

Normipäivä kaupungissa elävän kiireisen arjessa: herätys, minuuden jatkeen eli puhelimen tsekkaus, suihku, vaatteet, aamukahvi, pendelöinti töihin. Toimistoa, kahvia, palavereja, kiire-kiire-kiire. Lounas (jos aikaa irtoaa). 100 avaamatonta meiliä, Whatsapp- ja Slack-viestiä.

Yrität kuunnella musiikkia, meditoida, jutella työkaverin kanssa päästäksesi pakoon stressiä. Kuuntelet äänikirjoja ja podcasteja. Tuijotat tietokoneen näyttöä. Tuijotat kännykän näyttöä. Silmäsi tapittavat neukkareiden seiniä, vietät päiväsi neljän seinän sisällä tai tuijottamalla vastapäisen rakennuksen harmaata seinää. Pendelöinti takaisin kotiin ihmisvilinässä. Ehkä nopea stoppi ruokakaupassa tai ravintolassa. Reippaana voit päätyä jopa joogastudiolle tai crossfit-salille. Takaisin ruutujen pariin.

Kuulostaako tutulta? Oletko ikinä pysähtynyt ja miettinyt tätä kaavaa suorittaessasi, että luonnossa oleskelu tai edes sen näkeminen – jopa raikkaan ulkoilman hengittäminen ei mahdu osaksi päivittäisiä rutiinejasi?

On enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että kuljemme töihin ajoneuvojen sisällä, työskentelemme päivät pitkät sisällä, treenaamme sisällä ja kotiin päästyämme olemme myös siellä – sisällä. Olemme tehokkaasti lukinneet itsemme neljän seinän sisälle – pois luonnosta.

Olet mitä hengität.

Olet mitä hengität

Fakta on, että vietämme keskimäärin 90 % päivästä sisätiloissa. Tunneissa laskettuna se on pökerryttävät 22 tuntia sisällä ja vain 2 tuntia ulkona päivässä. Mieti eilistä päivääsi, olitko edes tuota kahta tuntia ulkona?

Hengitämme sisätiloissa, jonne olemme itsemme lukinneet, suurimmaksi osaksi luonnotonta ilmaa 10 000 litraa päivässä. Kaiken tämän vedämme tyytyväisinä sisään, uhraamatta ajatukselle sen enempää aivosolujamme. Emme pysähdy yhdelläkään hengenvedolla ajattelemaan mikä vaikutus hengittämällämme ilmalla on meihin.

Sitä vastoin mietimme hyvinkin tarkkaan mitä laitamme suuhun ruoan ja juoman muodossa. Kilo ruokaa, kaksi kiloa nesteitä, 14 kiloa sisäilmaa.

Kuiva ja huonolaatuinen sisäilma aiheuttaa kuitenkin meille paljon kiusaa. Henkistä uupumusta, läpitunkevaa väsymystä, päänsärkyä, silmien kutinaa ja punoitusta ja jopa äänen lähtöä.

Jos vesi lasissa on likaista, jätät lasin todennäköisesti pöydälle. Koska sisäilma on näkymätöntä, emme tiedä onko se puhdasta vai jotain aivan muuta. Hengitämme automaattisesti niin puhdasta kuin likaista ilmaa, koska meidän on pakko.

Ilman laadun ongelmat vaivaavat yhtä lailla sisä- kuin ulkotiloja.

Yhdysvaltain ympäristösuojeluvirasto EPA:n mukaan sisäilman laatu voi olla jopa viisi kertaa huonompaa kuin ulkoilman. Suurin osa ulkoilman saasteista aiheutuu urbaaneilla alueilla liikenteen päästöistä.

Sisätiloja saastuttavat eniten kalusteet ja rakennusmateriaalit (matot, maalit ja huonekalut), siivoamiseen tarkoitetut aineet (pesuaineet ja ilman “raikastimet”), sekä jopa tietokoneet ja tulostimet.

Keskiverto toimistoilma tekee tyhmäksi

Olemme paljon luovempia ja fiksumpia ulkona, eikö vain? Olen varma, että jokainen tietää fiiliksen, miltä tuntuukaan olla ulkona metsässä, puistossa tai veden äärellä. Luonnon tuoksut ja raikkaan kostea ilma tuulee kasvoille ja aurinko pilkahtaa puiden vihreyden takaa. Olo on energinen ja ajatukset lentävät. Hymyilyttää ja tunnemme olevamme valmiita tarttumaan haasteisiin kehon ollessa täynnä energiaa. Näemme asiat “selkeästi”.

Olemme irtautuneet meille tyypillisistä ympäristöistä.

Tuollaisen ympäristön pitäisi olla myös osa elämäämme sisätiloissa. Mutta betoniviidakko, johon olemme eksyttäneet itsemme, pitää meidät kaukana lajityypillisestä ympäristöstämme  – luonnosta.

Eikä siinä vielä kaikki. Satunnaisten ruukkukasvien lisäksi (jos ne ovat vielä hengissä) emme näe muuta luonnon vihreyttä toimistolla. Ihmiselle lajityypillinen ympäristö on luonto, ei elämä neljän seinän sisällä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet  luonnossa oleskelun positiivisia vaikutuksia terveyteemme, niin henkiseen kuin fyysiseenkin.

Luonnossa oleskelu vaikuttaa terveyteemme kohentavasti.

“Olen onneni kukkuloilla neukkarissa”  – ei ole tullut tunnetuksi kenenkään lentävänä lauseena. Useammat ihmiset eivät havahdu ajatukseen, kuinka rakennukset muuraavat ajatuksemme umpeen, estävät meitä olemasta hyvinvoivia ja tehokkaita. Meidän tulee tietoisesti pyrkiä tuomaan luonto jälleen osaksi elämäämme.

Harvardin professori Dr. Joseph Allen on tutkinut sisäilman vaikutusta aivojen toimintaan. Tutkimuksissa paljastui, että korkealaatuisessa sisäilmassa oleskelevat ihmiset tekevät huomattavasti parempia päätöksiä.

Tutkimuksessa huolestuttavinta oli havainto, ettei tarvita erityisen huonoa toimistoilmaa, vaan jopa jo ns. normitoimistoilma heikentää aivojen toimintaa. Eli ronskisti sanoen: ihmisistä tuli  tyhmempiä sisätiloissa. Heidän aivonsa eivät toimineet yhtä hyvin kuin hengittäessä luonnonraikasta ilmaa.

Tutkimukseensa perustuen Allen arvioi, että 10-40 dollarin panostus työntekijää kohden sijoitettuna puhtaan ilman kiertoon nostaa jokaisen työntekijän tuottavuutta useilla tuhansilla dollareilla vuodessa.

Eikä tämä luku sisällä edes vähentyneiden poissaolojen tai sisäilmaoireiden vaikutusta, joiden kustannus on pelkästään Pohjois-Amerikassa vuosittain yli 200 miljardia dollaria. Suomessa vastaavan luvun arvioidaan olevan kolme miljardia euroa.

Ovatko tulevaisuuden rakennukset ihmisystävällisiä?

Yksi ratkaisu on viettää ulkona niin paljon aikaa kuin mahdollista. Hengittää puhdasta luonnon ilmaa. Aina, kun sinulla on mahdollisuus pitää vaikkapa kävelypalaveri, avaa ovi ja suuntaa ulos! Työhaastattelu tai bisnespuhelu onnistuu hyvin myös ulkona.

Kokoukset ja työhaastattelut voidaan pitää myös ulkotiloissa.

Meillä Naavalla pidämme paljon palavereja ja muita keskusteluja ulkona – se on paljon helpompaa järjestää kuin ajatteletkaan. Puhelimella pääsee nettiin kaikkialla kotimaassa, ja wifi-verkot jo lähes joka puolella mahdollistavat saman ulkomailla. Hiljattain tapasin asiakkaan kanssa ulkotreeneissä, ja kollegani on sopinut myös asiakastapaamisen koiran ulkoilutuksen yhteyteen, kun muuten tapaamisille ei löytynyt yhteistä rakoa.

Toinen ratkaisu ovat paremmat rakennukset. Sellaiset, jotka vastaavat ihmisten biologisiin tarpeisiin.

Vaikka voimmekin suht helposti lisätä ulkona oleskelua, vietämme silti edelleen suurimman osan päivästä sisällä. Tulevaisuudessa suurimman muutoksen täytyy tapahtua rakennusten sisällä.

Tällä hetkellä rakentamisessa huomioidaan energia- ja ympäristöystävällisyys. Mihin unohtui ihmisystävällisyys? Terveyttä, hyvinvointia ja aivojemme suorituskykyä voimme edistää rakennuksilla, jotka on suunniteltu hyvinvoinnin ehdoilla. Huomiota tulisi kiinnittää ilmankierron tehokkuuteen, kemikaalien määrään, ilman raikkauteen, ilmankosteuteen ja aidon luonnon läsnäoloon sisätiloissa.

Olomme on paras useimmiten ulkona luonnossa. Usko tai älä, tämän voi tuoda myös sisällä koettavaksi. Ainakin osan siitä. Uskon, että suurin muutos ihmisten terveyteen ja asumiseen sitten juoksevan veden keksimisen on luonnon tuominen sisätiloihin, osaksi jokaisen ihmisen jokapäiväistä arkea.

Jos ulos luontoon ei ole mahdollisuutta päästä, tuo luonto sisälle.

Terveysteknologia tulee osaksi arkeamme

Tulevaisuudessa, kaupungistumisen jatkuessa ja elinympäristömme muuttuessa, tulemme kiinnittämään yhä enemmän huomiota terveyteemme ja biologisiin tarpeisiimme.

Pöydät tulevat nousemaan ja laskemaan kehostamme kerätyn datan perusteella, silloin kun kehomme tarvitsee sitä, ei silloin kun muistamme nousta seisomaan. Älykkäät sovellukset voivat käskyttää meitä juomaan lisää vettä, jos se on päässyt unohtumaan –  tulevaisuuden vessanpöntöt analysoivat kameroiden avulla virtsasi ja ulosteesi, ja antavat sinulle vinkkejä vatsan ja kehon hyvinvointiin liittyen. Älykäs valaistus sopeutuu automaattisesti vuorokauden aikaan ja luonnonvalon määrään – kehomme tarpeen mukaan joko piristämään tai rauhoittamaan meitä. Puhelin kertoo hengitätkö ilmaa, jonka laatu on optimaalista kehollesi analysoiden samalla ilmankosteutta tilassa, jossa työskentelet tai johon olet kiiruhtamassa seuraavaksi. Älysormus mittaa unesi, aktiivisuutesi ja valmiustasosi 24/7 ilman, että joudut kiinnittämään asiaan erityistä huomiota.

Minne tahansa katsotkin, voit nähdä elävää luontoa seinillä, integroituna huonekaluihin tai roikkumassa katosta. Tulevaisuudessa me voimme ja meidän täytyykin tuoda luonto takaisin elämäämme. Monet yritykset ovat jo tarttuneet tähän haasteeseen ja kehittävät ratkaisuja, jotka vastaavat biofiiliseen tarpeeseen eli universaaliin, ihmisiin sisäänrakennettuun haluun olla lähellä luontoa.

Suosittelenkin sinua pysähtymään hetkeksi ja katsomaan ympärillesi. Oletko vieraannuttanut itsesi luonnosta? Mitä päätöksiä voit tehdä tänään tilanteen muuttamiseksi? Millaisen reseptin äiti luonto määräisi sinulle, jos hän analysoisi tilanteesi? Tulevissa artikkeleissani kerron vinkkejä ja neuvoja kuinka voit lisätä päivittäistä luontoaikaa ja nauttia luonnon lukemattomista terveyshyödyistä. Ratkaisu on usein luonnollisempi kuin luulemmekaan.


Jos haluat kuulla lisää luonnon hyvinvointihyödyistä, tilaa uutiskirjeemme.

Pysähdy, ja nauti luonnosta.

Jaa

Tilaa Blogin uutiskirje