Sisäilma-asiantuntija: Korkeat kemikaalipitoisuudet uusien työtilojen riskinä

Kirjoittanut Eeva Niemelä 3. kesäkuuta 2015
Jaa

Jokainen on varmasti käynyt tai työskennellyt vastavalmistuneissa tai kauttaaltaan remontoiduissa uutuuttaan kiiltävissä toimistoissa ja työtiloissa. Kaikki materiaalit ovat uusia ja tahrattomia. Seinät on maalattu trendikkäillä raikkailla väreillä. Vielä lähes pistämättömät huonekalut odottavat käyttäjiään, ja tilassa haisee uudelta. Mistä ”uuden” tuoksu tulee, ja onko se hyvä asia?

Parhaimmillaan uusien tilojen rakentaminen ja vanhan saneeraaminen mahdollistavat käyttäjilleen miellyttävät ja terveelliset työskentelyolosuhteet. Uuteen rakentamiseen ja remontointiin sisältyy kuitenkin myös sisäilmaan liittyviä haasteita, joista on alettu viime aikoina puhua yhä enemmän. Haastattelimme aiheesta rakennusterveysasiantuntija Veli-Matti Hokkasta, joka työskentelee projektipäällikkönä talonrakennusalan konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttamispalveluita tarjoavassa Wise Group Finland Oy:ssä.

"Vaikka tavoitteena on aina rakentaa mahdollisimman terveelliset tilat, on täysin kemikaalivapaa rakentaminen käytännössä mahdotonta."

Rakentamisen materiaalitekniikka aiheuttaa haasteita sisäilmaan

Uudet tilat eivät aina ole tae optimaaliselle sisäilmalle. Uusien kohteiden ongelmana ovat harvoin mikrobit eli homeet. Uusissa tiloissa sisäilman kemikaalipitoisuus on väistämättä hyvin korkea vähintään ensimmäisen vuoden ajan. Hokkanen kertoo suurimpien ongelmien liittyvän uusimpaan materiaalitekniikkaan, erityisesti lattiapinnoitteisiin. ”Vaikka rakentamisessa käytetään vähäpäästöisiä M1-luokiteltuja materiaaleja ja toimitaan kaikilta osin olemassa olevan tiedon mukaan oikein ja hyvän rakennustavan mukaisesti, on ensimmäinen puolesta vuodesta vuoteen kemikaalien haihtumisen kannalta kriittinen”.

Muovimattoja käytetään runsaasti julkisissa tiloissa niiden kestävyyden ja akustiikkaa parantavien ominaisuuksien vuoksi. Matot koostuvat kuitenkin useista erilaisista kemiallisista komponenteista, jotka joutuvat toimimaan osana lattiarakenteen kokonaisuutta, joka muodostuu tasoitteista, liimoista, alustan betonista ja itse matosta. Näiden komponenttien yhdistelmä aiheuttaa aina kemiallisia reaktioita materiaaleissa, ja joskus muodostuvat yhdisteet aiheuttavat käyttäjille terveydellistä haittaa. ”Suurin ongelma muovimatoissa on materiaalien yhdistelmät ja ominaisuudet. Vaikuttaa siltä, että nykyisellään betonilattioiden kosteuden ja niiden päälle asennettujen tiiviiden PUR-pintaisten mattojen toiminnasta ei tiedetä tarpeeksi. Matoissa käytettävä PUR-kalvo vaikuttaa jossain kohteissa olleen jopa liian tiivis toimiakseen rakenteissa. Kosteus tiivistyy maton alle ja aiheuttaa matossa ja sen liimoissa kemiallisen reaktion, jonka seurauksena ilmaan vapautuu kemiallisia yhdisteitä".

Kemiallisilla yhdisteillä Hokkanen tarkoittaa materiaalien hajoamisen seurauksena lattiasta ilmaan haihtuvia VOC-yhdisteitä, jotka voivat olla käyttäjien terveydelle haitallisia. ”VOC-yhdisteet ovat kaasumaisessa muodossa, eikä mattojen tiiveys riitä useinkaan yhdisteiden pitämiseen rakenteessa. Tällöin VOC-yhdisteitä pääsee vapautumaan huoneilmaan”. Muun muassa lattialämmitys toimii reaktiota kiihdyttävänä katalyyttina, VOC-yhdisteitä haihtuu lämmön vaikutuksesta enemmän sisäilmaan.

Tiukat aikataulut ja kiire heikentävät lopputulosta

Vaikka uusien tilojen sisäilman VOC-yhdisteiden kuormaa ei pystytä täysin välttämään, voidaan yhdisteistä johtuvaa oireilua vähentää rakennuksen tehokkaalla tuulettamisella ennen tiloihin muuttamista. Tuuletuksen tarkoitus on saada mahdollisimman suuri osa uusista materiaaleista tulevista yhdisteistä haihtumaan talon lämmittämisen ja tehostetun ilmanvaihdon avulla. Hokkanen korostaa tuuletuksen tärkeyttä, mutta harmittelee liian kiireellistä aikataulua: ”Yleensä tuuletusaika on noin kuukausi, mutta mielellään se saisi olla vähintään kaksi kuukautta. Ideaalitilanteessa tiloja tuuletettaisiin jopa puoli vuotta, mutta kiinteistön omistajat eivät luonnollisesti halua pitää tiloja tyhjillään niin kauan”.

”Eräässä päiväkotikohteessa ei tullut yhtäkään huomautusta sisäilmasta tilojen käyttöönoton alkuaikoina. Siellä oli käytössä myös NaturVentionin aktiiviviherseiniä.”

Tilat tulisi myös kalustaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen tuuletusta, jotta myös kalustemateriaaleista haihtuvien VOC-yhdisteiden pitoisuutta saataisiin minimoitua ennen tilojen käyttöönottoa. Hokkasen työuralla on käynyt tapaus, joissa uusiin tiloihin tuotiin huonekalut vasta varsinaisen muuton yhteydessä. ”Siellä alkoivat ihmiset heti muuton jälkeen oireilla. VOC-kemikaaleista johtuvat oireet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta yleisiä oireita ovat hengitysteiden ärtyminen, silmien kirvely ja päänsärky”, Hokkanen luettelee.

Hokkanen kertoo, että usein rakennus- ja saneerausprojektissa tilojen käyttäjät valittavat kemikaalien aiheuttamasta sisäilmaoireiluista. Erityisen paljon valitusta tulee niissä tilanteissa, joissa tiloihin muuttaa aikaisemmissa paikoissa sisäilmalle herkistyneitä ihmisiä. ”Näillä ihmisillä on selkeästi alempi kynnys oireiluun, jolloin tilojen tuulettamiseen ja tiedottamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota”.

Toki projekteja onnistuu hyvinkin, eikä käyttäjillä ole moitittavaa sisäilmasta. ”Eräässä päiväkotikohteessa ei tullut yhtäkään huomautusta sisäilmasta tilojen käyttöönoton alkuaikoina. Siellä oli koekäytössä myös NaturVentionin älyviherseiniä”, Hokkanen muistelee erästä hyvin mennyttä projektia.

Terveissä tiloissa on mahdollisimman vähän kemikaaleja ja toimiva ilmanvaihto

Hokkanen kollegoineen suosittelee toteuttamaan rakennus- ja saneeraushankkeet Terve Talo –kriteerien mukaisesti. Vuonna 2003 julkaistu RT-kortti pyrkii korostamaan urakoitsijoille ja rakennuttajille hyvää rakennustapaa, jossa kiinnitetään huomiota niihin yksityiskohtiin, joista onnistunut kokonaisuus muodostuu. ”Sisäilman laatu lähtee yllättävän pienistä asioista. Voi tuntua hullulta, että pelkästään ikkunoiden ympäristö täytyy tiivistää huolella, mutta jo pieni ilmavuoto rakenteen läpi nostaa sisäilmahaitan riskiä. Ilma on tarkoitettu tulevan tilaan ilmanvaihdon kautta, ei rakenteiden läpi tuoden sisälle erilaisia epäpuhtauksia”.

"Lähestulkoon jokaisessa rakennus- ja saneerausprojektissa tilojen käyttäjät valittavat kemikaalien aiheuttamasta sisäilmaoireiluista."

Toimiva koneellinen ilmanvaihto on avainasemassa nykyrakennuksissa. Hokkasen mukaan julkisissa tiloissa säästetään väärässä paikassa, kun ilmavaihtoa säädetään pienemmälle öisin ja viikonloppuisin. ”Rakennukset pyritään säätämään jo valmiiksi alipaineisiksi. Kun ilmanvaihto menee yöllä pienemmälle ja wc-tilojen huippuimurit jää päälle, tulee talosta todella alipaineinen. Silloin rakennukseen imeytyy korvausilmaa kaikista mahdollisista rei’istä ja raoista, ja tilaan voi tulla rakenteista epäpuhtauksia”.

Vaikka tavoitteena on aina rakentaa mahdollisimman terveelliset tilat, on täysin kemikaalivapaa rakentaminen käytännössä mahdotonta. Hokkanen kertoo, että edes huolellinen rakentaminen ja luokiteltujen materiaalien käyttö ei aina estä VOC-yhdisteistä aiheutuvia oireita etenkään herkistyneillä ihmisillä. ”Ongelmalliseksi sisäilmahaittojen tutkimisen tekee ihmisten yksilöllinen oireilu ja puutteelliset tiedot siitä, mikä VOC-yhdisteissä aiheuttaa oireilua. Useissa kohteissa sisäilmasta on mitattu viitearvojen mukaan normaaleina pidettyjä arvoja ja silti käyttäjät ovat oireilleet."

Jaa

Tilaa Blogin uutiskirje