Talvi tekee hallaa sisäilmalle

Kirjoittanut Siru Heiskanen 8. maaliskuuta 2017
Jaa

Kun ulkona paukkuvat pakkaset, tuntuu sisäilma lähes aina kuivalta. Saattaakin siis kuulostaa yllättävältä, että kovilla pakkasilla ilman suhteellinen kosteus voi ulkona kuitenkin yltää jopa 100 %:iin. Miksi sitten talvisin iho kuivuu, huulet rohtuvat, kurkkua ja silmiä kuivaa sekä hiukset sähköistyvät?Ilman kosteutta voidaan mitata kahdella eri suureella. Absoluuttinen ilmankosteus kertoo, kuinka paljon ilmassa on vettä esimerkiksi grammoina tuhatta litraa kohden. Suhteellinen ilmankosteus puolestaan kertoo, kuinka paljon ilmassa on vettä suhteessa siihen kuinka paljon sen on mahdollista sisältää vettä.

Tämä puolestaan riippuu lämpötilasta: kylmä ilma pystyy sitomaan vähemmän vettä, kuin lämmin. Talvisin ulkoilman suhteellinen kosteus on sen vuoksi usein suuri. Koska se kuitenkin sisältää absoluuttisesti vain vähän vettä, romahtaa sen suhteellinen kosteus kun ilma sisätiloissa lämpenee. Siksi sisäilma tuntuu talvisin kuivalta.

Vuodenaikojen vaihtelu näkyy myös sisäilmassa 

Vuodenaikojen vaihtelu tuo väistämättään mukanaan myös lämpötilojen ja ilmankosteuden vaihteluja sisätiloissa. Vaikka sisäilma onkin usein koneellisesti käsiteltyä, on se lopulta aina peräisin ulkoilmasta.

Suositeltu sisäilman suhteellinen kosteus vaihtelee 30–50 %:n välillä, mutta talvisin se saattaa kuitenkin laskea jopa alle 10 %:iin. Monelle tästä seuraa nuhan kaltaisia oireita, kuten kurkkukipua, limakalvojen ärtyneisyyttä, silmien kutinaa, sekä myös iho-ongelmia. Erityisesti allergikoilla ja astmaatikoilla näitä oireita voi esiintyä herkästi.

Eräässä tutkimusprojektissa (HITEA, useita tutkimuksia) kartoitettiin koulurakennusten pölyn ja sen sisältämien homeiden määrää eri maissa.

Havaittiin, että vaikka Espanjassa ja Alankomaissa niiden määrä saattoi olla jopa 2500 % suurempi kuin Suomessa niin ainoastaan Suomesta löydettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys homeen ja sairauspoissaolojen sekä hengitystieoireiden kanssa. Ainoa syy, joka tälle löydettiin, oli ilman suhteellinen kosteus.

Esimerkiksi Alankomaissa luku on 70–80 % eli huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Kuivassa ilmassa leijailee enemmän pienhiukkasia, kun taas puolestaan kosteassa ilmassa ne sitoutuvat vesimolekyyleihin ja laskeutuvat alas pinnoille, eivätkä siten kulkeudu yhtä helposti hengitysteihin. Kuiva ilma onkin yksi sairas rakennus -oireyhtymän riskitekijöistä.

Liian korkea ilmankosteus ei myöskään ole sisätiloissa hyväksi: vaikka se ei itsessään ole haitallista, niin se saattaa aiheuttaa bakteerien, pölypunkkien sekä homeen lisääntymistä. Ne puolestaan voivat aiheuttaa hengitysteiden ärtymisen ja allergioiden lisäksi paljon vakavampiakin oireita, kuten yliherkistymistä.

Korkea ilmankosteus lisää myös kemikaalien haihtumista ilmaan: esimerkiksi 35 %:n nousu ilmankosteudessa lisää formaldehydin haihtumisen rakennusten pintamateriaaleista 1.8–2.6 kertaiseksi.

Sen lisäksi, että ääripäät niin liian kuiva kuin kosteakin ilma tuovat mukanaan useita haittoja, on optimaalisesta ilmankosteudesta niiden välttämisen lisäksi myös muita hyötyjä. Ilmankosteus ja lämpötila vaikuttavat esimerkiksi mukavuuteen, suorituskykyyn ja tuottavuuteen. Miellyttävä sisäilma on terveyden, hyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta usein laiminlyöty tekijä, mutta pienillä teoilla voidaan saada paljon aikaan.

Ulkoilman kosteudella on vaikutusta eritoten talvisin

NÄIN VOIT PARANTAA ILMANKOSTEUTTA TALVELLA

1. Seuraa sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta
Hankkimalla mittarin, joka näyttää lämpötilan sekä suhteellisen ilmankosteuden, voidaan helposti havaita ovatko toimenpiteet niiden parantamiseksi tarpeen.

2. Lämpötilan säätely
Sisäilman suhteellinen kosteus kasvaa lämpötilan laskiessa, ja usein syynä kuivaan ilmaan voikin olla liian korkea lämpötila. Pidä se 21–22 asteessa. Myös lämmityksen muodolla on väliä: esimerkiksi puulämmitys voi lisätä ilman kosteutta, kun puun sisältämä kosteus pääsee haihtumaan ilmaan.

3. Ilmanvaihdon säätely
Koneellinen ilmanvaihto voi kuivattaa sisäilmaa tarpeettoman paljon, joten on syytä tarkistaa sen säädöt.

4. Ilmankostuttimet
Ilmankostuttimista voi saada apua kuivaan ilmaan, mutta niiden huollosta ja toiminnasta tulee pitää hyvää huolta: huonosti hoidettuna ne voivat toimia mikrobilähteinä. Kuumahöyrystävässä ilmankostuttimessa lämpötila kuitenkin tappaa suuren osan mikrobeista. Myös viherkasvit kostuttavat sisäilmaa.

5. Vältä kosteuspiikkejä
Älä yritä kohottaa ilmankosteutta esimerkiksi pitämällä kylpyhuoneen ovea auki suihkussa käydessä. Tällä tavoin ilmankosteus saattaa nousta hetkellisesti liian korkeaksi. Etenkin talvisin se voi aiheuttaa vahinkoa rakennukselle: liika kosteus tiivistyy kylmiin rakenteisiin ja voi aiheuttaa kosteusvaurioita. Tästä syystä kosteuden ei lämmityskaudella tulisi nousta yli 45 %:iin.

Jos mielestäsi yllä olevan listan toimenpiteet vaikuttivat vaivalloisilta, niin kenties oikea ratkaisu löytyykin viherseinästä. Naava-viherseinän tekoäly seuraa ilman kosteutta ja lämpötilaa automaattisesti, ja säätelee tuuletinten tehoa sekä kastelua niiden mukaisesti. Naava pitää yllä optimaalista, tasaista ilmankosteutta.

Lue lisää mitkä muut tekijät vaikuttavat sisäilman laatuun sekä vinkit niiden parantamiseksi!
Jaa

Tilaa Blogin uutiskirje