Terveys- ja hyvinvointitrendit näkyvät vahvasti ympärillämme oikeastaan kaikkialla.
Kiinnitämme yhä enenevässä määrin huomiota ruokavalioon, liikunnan määrään sekä terveellisiin ympäristöihin. Luonto on olennainen osa kehittyvää hyvinvointitietoisuutta. Sen merkitys terveydelle on ollut tiedossamme jo vuosisatoja. Luonnossa ja raikkaassa ilmassa olemme aina voineet hyvin, mutta olemme kuitenkin eristäneet itsemme tästä hyvinvoinnin keitaasta.
Keskustelimme aiheesta Studio Puiston arkkitehti Emma Johanssonin kanssa. Studio Puisto on arkkitehtitoimisto, jolle ihmiselle lajityypillisen ympäristön huomioiminen on toiminnan a ja o.
Vuoropuhelu luonnon kanssa luo hyvinvointia
Miksi avokonttoreissa ja opiskelutiloissa ikkunapaikat ovat aina varatuimpia? Halajamme luonnonvaloon, vaikka sitä olisi saatavilla vain hieman. Maiseman katselu on tutkitusti mieluisampaa kuin toimiston seinän. “Rakentamattoman ja rakennetun ympäristön vuoropuhelu ja luonteva yhdistyminen on ihmisen hyvinvoinnille hyvin oleellista. Se, että näkee sisällä ollessaan vehreyttä, aistii vuorokauden ja valon muuttumisen, tuulen tuiverruksen tai lumisateen pitää meidät läsnä hetkessä”, sanoo Johansson.
Luonnon värit ja materiaalit luovat rauhallisen tunnelman hyvinvointikauppa PURin myymälöissä.
Luonnon kokeminen syntyy tilan vaihtelevuudesta. Jossakin toimivat suuret ikkunapinnat näköalaan, kun taas toisaalla toimii rajattu taulumainen näkymä kalliopintaan tai hitaasti luonnon mukaan laskeutuva porras, jossa mäntymetsikkö on aivan vieressä. “Varsinkin matkailukohteita suunniteltaessa, joita asiakkainamme on paljon, on luonnon kokeminen tilassa liikkuessa ja oleillessa on tärkeää”, avaa Johansson.
Olemme kohteissamme huomanneet, että vehreys rauhoittaa, keskittää ajatuksia ja saa käyttäjän viettämään enemmän aikaa tilassa.
Joskus rakennuksia ei ole mahdollista suunnitella niin, että näkymä aukeaa luontoon. Tässä tapauksessa korostuu Johanssonin mukaan sisätilan kasvillisuuden ja esimerkiksi älykkään, valon lämpötilat huomioivan valaistuksen merkitys. “Tiedostamattoman ja intuitiivisen tilankäytön seuraaminen voi opettaa meille paljon. Tulisikin pohtia minne ihmiset kerääntyvät ja missä he oleilevat? Olemme kohteissamme huomanneet, että vehreys rauhoittaa, keskittää ajatuksia ja saa käyttäjän viettämään enemmän aikaa tilassa”, kertoo Johansson. Ammattitaidolla ja asiantuntemuksella värien, vehreyden ja valaistuksen yhteensovittaminen yhdeksi saumattomaksi rauhoittavaa tunnekokemusta vahvistavaksi kokonaisuudeksi onnistuu.
Naavan toimistolla harmonisen tunnelman luovat luonnonläheiset sävyt.
Luonnolla sisustaminen lisää tutkitusti hyvinvointia
Studio Puisto on suunnitellut useita kokous- ja ravintolatiloja, joissa luonto on vahvasti esillä. Ulkona olevaan luontoon pyritään avaamaan avarat näkymät ja lisäksi luonto pyritään tuomaan myös tilankäyttäjien kosketusetäisyydelle. Luonto voi olla läsnä tilassa myös tavoilla, joita emme näe. Luonnollinen ilma on yksi kokonaisvaltaisesti ihmiseen vaikuttava tapa tuoda luonto osaksi sisäympäristöä. “Erityistä huolta tulisi pitää tilan mikrobitasapainosta jo rakenteista ja pintamateriaaleista lähtien niin tilassa käytettäviin kasveihin kuin päivittäisessä huollossa käytettäviin pesuaineisiinkin”, avaa Johansson projektia.
Studio Puistossa arkkitehdit pohtivat paljon myös rakennusten ja tilojen asettamia lähtökohtia hyvinvoinnille ja terveydelle.
Luonnonvalosta ja materiaaleista inspiraationsa sai myös Naavan oma, uusi toimisto Helsingissä. Lankkupöydän on valmistanut yksi Naavan monilahjakkaista työntekijöistä.
“Tällä hetkellä keskustellaan paljon sisäilman puhtaudesta. Keskustelun lähtökohdat ovat kuitenkin valitettavan usein tietoa vääristäviä. Meidän tulee ennen kaikkea oivaltaa itsemme ja elintilamme mikrobidiversiteetin kautta ja ymmärtää, että hyvä tila ei ole homogeeniseksi desinfioitu. Terveyttä ja hyvinvointia tukeva tila on tasapainossa oleva ja monimuotoinen, jolloin se tukee immunologista järjestelmäämme. Mikrobidiversiteetti on tiedostettava niin rakentamisvaiheessa kuin koko rakennuksen elinkaaren ja käytön aikana”, pohtii Johansson.