Alvar Aallon jalanjälijllä: Naava ja biofiilinen suunnittelu

Liekö montaakaan suomalaista, jolle Alvar Aalto (1898-1976) ei olisi tuttu nimi?

Aalto, tuo suomalaisten kansallisylpeys, saattaa tulla monelle ainoana nimenä mieleen suomalaisesta arkkitehtuurista puhuttaessa. Moni varmasti tietää hänen suunnitelleen Finlandia-talon, Jyväskylän yliopiston päärakennuksen ja Paimion parantolan, mutta kuinka moni voi sanoa tietävänsä, mikä inspiroi Aaltoa arkkitehtina ja mitä hänen suunnittelufilosofiansa taustalla todella oli?

Alvar Aalto oli funktionalismin mestari, joka pyrki suunnittelemaan mahdollisimman ihmisläheisiä rakennuksia. Hän uskoi, että luonto on tärkeä osa tätä ihmisläheistä, empaattista arkkitehtuuria, minkä vuoksi ihmisen luontosuhde onkin tarkasti huomioitu Aallon rakennuksissa. Myös hänen oma kotitalonsa ja arkkitehtitoimistonsa suunniteltiin noudattamaan tätä luonnonläheistä linjaa. Aalto toi luonnon lähemmäksi ihmistä suunnittelemalla rakennuksiin muun muassa suuria ikkunoita, terasseja ja köynnöskasveja.
 

Alvar_Aallon_ateljee photo by MikkoauAlvar Aallon ateljee (Kuva: Mikkoau via Wikimedia Commons, CC4.0)

Tässä artikkelissa käsittelemme Alvar Aallon arkkitehtuuria ja sen kytkeytymistä biofiiliseen, luonnon- ja ihmiskeskeiseen, suunnitteluun. Artikkelia varten olemme haastatelleet suomalaista arkkitehtia Esa Laaksosta, joka on toiminut vuodesta 1999 vuoteen 2020 Alvar Aalto -akatemian johtajana. Tarkastelemme myös Aallon ja Naavan välistä suhdetta: miten Aallon ja Naavan visiot nivoutuvat yhteen ja miten todennäköistä on, että Aalto olisi sisällyttänyt omiin hahmotelmiinsa Naavan viherseiniä? Naavan viherseinät ovat suomalaisia, luonnosta inspiroituneita sisustusratkaisuja, jotka auttavat luomaan luonnollisia, näyttäviä ja hyvinvointia tukevia sisätiloja.

 

Haastattelu: Esa Laaksonen - Arkkitehti ja Alvar Aalto -asiantuntija
Esa_Laaksonen-Portrait-Serlachius-FIN-008-c


Esa Laaksonen (kuva: Martirene Alcantara) on helsinkiläinen arkkitehti. Laaksonen on toiminut vuodesta 1999 vuoteen 2020 Alvar Aalto -akatemian johtajana ja hänellä on Helsingissä yhteinen arkkitehtitoimisto arkkitehti Kimmo Frimanin kanssa. Alvar Aallosta hän kiinnostui jo arkkitehtiopintojensa aikana. 

 

Tällä hetkellä Laaksonen työstää Järvenpään taidemuseolle museokonseptisuunnitelmaa Villa Kokkoseen. Vuonna 1969 valmistunut Villa Kokkonen on säveltäjä Joonas Kokkosen kotitalo, jonka on suunnitellut Alvar Aalto. Kokkonen asui Aallon suunnittelmassa kodissa 27 vuoden ajan. 

 

 

Alvar Aalto ja empaattinen arkkitehtuuri

Miten kuvailisit Alvar Aallon suunnittelufilosofiaa?

Laaksonen: Aallolla oli synnynnäinen kyky luoda empaattisia, ihmis- ja luontolähtöisiä ympäristöjä. Hän oli erittäin taitava valitsemaan oikeanlaisia materiaaleja ja osasi käyttää valoa hyvin. Voisi sanoa, että Aalto oli parhaimmillaan silloin, kun kaikki muut olivat huonoimmillaan. Hän oli taitava suunnittelemaan isoja, monimutkaisia tilaohjelmia ja suunnittelemaan rakennuksia ahtaille, hankalille rinnetonteille. Aallolla oli poikkeuksellisen hyvät ongelmanratkaisutaidot, minkä johdosta hän oli erittäin hyvä tämänkaltaisissa vaativissa tehtävissä.

Nykyään puhutaan paljon palvelumuotoiluista ja käyttäjälähtöisestä suunnittelusta;
uskotko, että Aalto työskennellessään mietti tällaisia asioita?

Laaksonen: Uskon, että Aalto henkilökohtaisesti oli vain itse niin palvelualtis, että hänellä oli luontainen kyky asettaa itsensä suunnittelemaansa tilaan. Sitähän empatia tavallaan on, kyky eläytyä suunnitelmaan ja asettautua toisen saappaisiin. Taloja suunnitellessaan Aalto lähti aina rakentamaan kokonaisuutta miettimällä ihmistä ja tämän keskeisimpiä toimintatapoja. Kun hän oli selvittänyt nämä, hän suunnitteli talon näiden toimintatapojen ympärille. Tämä ilmenee hyvin esimerkiksi säveltäjä Joonas Kokkosen kotitalon tapauksessa. Aalto tiesi, että Kokkosella oli säveltäessään tapana käyskennellä tärkeän työkalunsa flyygelinsä äärellä, joten hän päätti suunnitella talon flyygelin ympärille. 


Villa_Kokkonen_-_Academician_Joonas_Kokkonens_home_Designed_by_Alvar_Aalto_photo_by_Arto_J.Villa Kokkonen (Kuva: Arto J. via Wikimedia Commons, CC3.0)


Aalto oli taitava käyttämään valoa ja suunnitelemaan ihmislähtöisiä rakennuksia, mutta millä muilla tavoilla Aallon luontofilosofia tulee esille hänen rakennuksissaan? 

Laaksonen: Aalto uskoi, että rajapinta ulkoluonnon ja sisäluonnon välillä on joustava. Hän esimerkiksi suunnitteli Paimion parantolan siten, että potilaat pystyivät makuuasennostakin katsomaan luontoon ikkunan kautta. Parantola myös sijoitettiin vasiten keskelle mäntymetsää, jotta potilaat pääsisivät hengittämään puhdasta metsäilmaa mahdollisimman paljon. Toinen hyvä esimerkki on Aallon oma kesähuvila, jossa puolisuojattu sisäpiha liittää luonnon sisätiloihin. Aallon tavoitteena on ollut asettaa rakennuksiinsa ulkopuolen ja sisäpuolen raja ja tällä tavalla tuoda luonto sisälle.

Oliko Aallolla esikuvaa tai innoittajaa?

Laaksonen: Aallolla on varmasti ollut esikuvia tai innoittajia. En usko, että yksikään arkkitehti tässä maailmassa yksinään töitä tekee. Uskon, että ruotsalainen arkkitehti Gunnar Asplund on saattanut toimia Aallon innoittajana. Kenties myös joku saksalainen, ranskalainen tai amerikkalainen arkkitehti. Aaltohan oli kosmopoliitti, joka jo nuoresta miehestä pitäen oli mukana kansainvälisessä arkkitehtuuriliikkeessä. Hän oli tietoisesti ulkomaille suuntautunut, mikä ei silloin ollut kauhean yleistä Suomessa.

Miten paljon nykyarkkitehtuurissa kunnioitetaan tai toisennetaan Aallon suunnittelufilosofiaa?

Laaksonen: Meillä on tällä hetkellä monia hienoja arkkitehteja, jotka suunnitellessaan ajattelevat samalla tavoin kuin Aalto. He myös hallitsevat materiaalien käytön ja luonnon sulauttamisen rakennukseen melkein yhtä hyvin kuin Aalto itse. Tietenkin täytyy todeta, että suomalainen arkkitehtuuri ja luonto ovat aina olleet vahvasti kytköksissä. Onhan luonto Suomessa kuitenkin yleensä aina jollakin tapaa suunnittelussa läsnä. Suomessa luonnon huomioiminen suunnittelussa on tietyllä tapaa itsestäänselvyys.

Terrace_of_Paimio_sanatorium_by_Alvar_Aalto_photo_by_Tiina_Rajala
Paimion parantolan terassi (Kuva: Tiina Rajala via Wikimedia Commons, CC4.0)

 

Alvar Aalto ja Naava

Näetkö Naavan ja Alvar Aallon välillä siltaa? Olisiko Aalto suunnitellut Naavoja tiloihinsa?

Laaksonen: Voin hyvin kuvitella, että olisi. Uskon, että hän olisi käyttänyt Naavoja isoina, näyttävinä pintoina. Aallolle luontosuhde oli erittäin tärkeä eli voisin aivan hyvin uskoa, että hän olisi saattanut suunnitella Naavan viherseiniä joihinkin tiloihin. Olihan Aallon omassa ateljeessakin iso kasviseinä, ja näitä kasviseiniä hän piirsi muihinkin hahmotelmiinsa. Kenties Naavakin olisi sopinut hyvin Aallon ateljeen takaseinälle. 

Mitä Aalto olisi ollut mieltä siitä, että luonto tuodaan lähelle käyttäjää esimerkiksi sijoittelemalla Naavoja lähelle ihmisten työpisteitä toimistossa?

Laaksonen: Sen ajan toimistomiljööt olivat hyvin erilaisia kuin mitä ne tänä päivänä ovat. Kyllähän Aalto suunnitellessaan mietti jatkuvasti lähiympäristöä ja ihmisiä, jotka tiloja käyttävät, mutta on tietenkin vaikea sanoa, olisiko hän voinut tällaisen toimistosuunnitelman toteuttaa. Uskon, ettei hänellä varmasti olisi ollut mitään sitä vastaankaan. 

 

Villa_Aalto_photo_by_Mikkoau
Villa Aalto (Kuva: Mikkoau via Wikimedia Commons, CC4.0)

 

Naava ja biofiilinen suunnittelu

Kuten Alvar Aalto, me Naavallakin pyrimme suunnittelemaan mahdollisimman ihmis- ja luonnonläheisiä sisätiloja. Ymmärämme, että vaikka elämämme on siirtynyt pitkälti sisätiloihin, tarvitsemme luontoa aivan yhtä paljon kuin esi-isämmekin. Meidän tulisikin pyrkiä suunnittelemaan mahdollisimman luonnonläheisiä, biofiilisia sisätiloja. 

Naavan biofiiliset ratkaisut mahdollistavat luonnon tuomisen sisätiloihin helposti ja kokonaisvaltaisesti. Jo yksi Naavan viherseinä tuo sisätilassa oleilijat lähemmäksi luontoa parantamalla ilmanlaatua ja tuomalla sisätilaan vehreyttä ja lempeää luonnonvaloa.

 The_Aalto_house_photo_by_NinaraAlvar Aallon kotitalo sisältä (Kuva: Ninara via Flickr, CC2.0)

Ole oman elämäsi Alvar Aalto ja edistä hyvinvointiasi tuomalla luonnon hyödyt sisätiloihin

Luonto sisätiloissa tutkitusti:

Artikkelin kansikuva: Alvar Aalto, 1964 (Comet Photo AG via Wikimedia Commons, CC4.0) 

Ota yhteyttä

Inspiroiduitko? Asiantuntijamme auttavat sinua suunnittelemaan oman ratkaisusi!