Editorial Kirjoittanut Naava - 8. elokuuta 2014
Yhteistyössä mikrobien kanssa 2/4: Mikrobit pitävät meidät terveinä
Miten me hyödymme mikrobeista ja mitä haittoja niiden puuttumisesta voi olla?
Yhteistyössä mikrobien kanssa:
1/4: Mikrobit ovat elämän edellytys
3/4: Altistutaan!
4/4: Mikrobeista ruokaa, puhdasta vettä ja rakennuksia
Blogisarjamme ensimmäisessä osassa tutustuimme mikrobeihin ja luontoon. Toisessa osassa käsittelemme mikrobien vaikutusta terveyteen. Perinteisesti mikrobeista puhutaan ainoastaan haitallisina ja vaarallisina, ja niiden useita hyötyjä terveydelle ja ympäristölle on alettu kartoittaa ja tutkia vasta viime aikoina.
Mikrobit suojaavat sairauksilta
Mikrobit ovat osa elimistöämme ja kannamme mukanamme hyödyllistä mikrobistoa, joka suojaa meitä haitallisilta bakteereilta ja viruksilta. Mikrobistomme alkaa muodostua jo heti syntyessämme. Vauva saa iholleen suojaavan mikrobiston jo synnytyskanavassa ja äidin iholta. Vähitellen lapsen iholle, suuhun, limakalvoille ja suolistoon muodostuu niihin sopiva mikrobisto.
Puutteet bakteeristossa voivat altistaa esimerkiksi välikorva- tai virtsatietulehduksille, lihavuudelle, munuaiskiville, allergioille ja jopa syöville.
Haastattelemamme mikrobiologi Aija Luoman mukaan osa mikrobeista on meille haitallisia, kun taas ilman joitakin niistä emme voisi elää. Patogeeneistä, eli taudinaiheuttajista, ei ole todettu olevan meille mitään hyötyä. Ne ovat terveydellemme yksinomaa haitallisia. Toisaalta jotkut näistäkään mikrobeista eivät koidu haitaksi, koska terveen ihmisen oma mikrobisto pitää ne loitolla. Ikääntyessämme immunologiamme heikenytyy, ja sama bakteeri voikin muuttua vaaralliseksi.
Jonathan Eisen argumentoi TED Talkissaan mikrobistomme olevan oma toimiva elimensä. Nykyään tiedetään, että patogeenien aiheuttamiksi mielletyt sairaudet johtuvatkin puutteista mikrobistossamme. Tämän vuoksi omasta mikrobistosta on syytä pitää huolta. Puutteet bakteeristossa voivat altistaa esimerkiksi välikorva- tai virtsatietulehduksille, lihavuudelle, munuaiskiville, allergioille ja jopa syöville.
Puutteet aiheuttavat terveysongelmia, mutta vastaavasti tietyt "ylimääräiset" mikrobit voivat auttaa sairauksien ennaltaehkäisyssä. Joka toinen aasialainen ja noin joka kolmas länsimaalainen kantaa suolistossaan sellaisia bakteereja, jotka pystyvät muuntamaan muun muassa soijan sisältämän kasviestrogeeni daidzeinin equoliksi. Equol on vahva kasviestrogeeni, jolla on todettu olevan suojaava ominaisuus osteoporoosiin ja hormoniperäisiin syöpiin. Ilman oikeita suolistomikrobeja daidzein on kehossa inaktiivinen, eikä siitä ole terveydelle hyötyä.
Antibiootit sekoittavat mikrobitasapainoa
Mikrobeja käytetään jatkuvasti terveyden hoitoon. Tunnetuin käyttötapa ovat antibiootit, jotka ovat mikrobien tuottamia aineita. Antibioottikuuri on myös hyvä esimerkki mikrobien vaikuksesta elimistön tasapainoon. Kun infektiota hoidetaan antibiooteilla, myös suuret määrät suolistossa olevia bakteereja kuolee. Silloin suolistossa yleistyvät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit. Antibioottikuurin jälkeen kärsimme usein esimerkiksi erilaisista vatsavaivoista. Lisäksi infektioiden tarttumisriski kasvaa puolustuskyvyn heikennyttyä.
Apua tähän pulmaan löytyy myös mikrobeista. Probiootteja, eli terveyttä edistäviä mikrobeja, käytetään muun muassa antibioottikuurien yhteydessä tasapainottamaan suoliston mikrobikantaa.
Blogisarjan seuraavassa osassa kerrotaan tarkemmin terveyshyödyistä, jotka ovat mikrobialtistumisen seurausta.
Lisätietoja: