Onko sinulta kysytty joskus: Oletko innostunut työtehtävistäsi?
Moni vastaa kysymykseen nyökkäilemällä reaktion omaisesti miettimättä asiaa sen enempää.
Monille työstä innostuminen voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä. Jo ilman ylityötunteja vietämme töissä 80 000 tuntia työuran aikana. Olisiko siis kenties aika avata silmät fiilikselle omasta työstä tai pohtia ajattelemaan asiaa hetkeksi, varsinkin jos ajatuksia ei siltä seisomalta tule mieleen?
Lähesty asioita positiivisuuden kautta: Esitä valitukset toiveina
Monet työntekijät odottavat, että on työnantajan vastuulla pitää yllä hyvää työilmapiiriä. Tyytymättömyys jotain työn piirrettä kohtaan on aivan normaalia. Kaikilla meillä on päiviä myös työelämässä, jolloin tuntuu, että maailma on meitä vastaan.
Merkityksellistä on kuitenkin kuinka ilmaista sekä itselleen että kollegoille ajatukset sekä tunteet.
“On ehdottoman tärkeää kyetä esittämään valitukset toiveina ja selkeäksi muotoiltuna ehdotuksena”, opastaa Ami Hemviken, yksi Ruotsin tunnetuimpia esiintyjiä käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen saralla. Ajatus siitä, että kaikki on huonosti ei auta ketään. Epäselvien ja konkreettisuutta kaipaavien ajatusten vallatessa pään, on helppo tuudittautua negatiivisiin ajatuksiin.
Lue täältä, kuinka viherseinät virkistävät toimiston sisustusta ja parantavat viihtyisyyttä.
Käännä valitukset toiveiksi ja selkeiksi kehitysehdotuksiksi.
Ruotsissa 11% työntekijöistä käyttäytyy näin, eivätkä he koe innostuvansa työstään. Amin mukaan energian laittaminen likoon heidän asenteensa murehtimiseen on turhaa, sillä se voi tarttua. Innottomuutta vastaan voi taistella inspiroimalla heitä.
Mieti millaista esimerkkiä näytät ihmisille ympärillesi
Esimiehen käyttäytymisen merkitystä ei sovi unohtaa. Työhönsä ja työyhteisöön sitoutunut esimies voi omalla esimerkillä ja johdonmukaisella käyttäytymisellä saada asenteensa leviämään organisaatiossa. Esimiehen asenne työntekijöitä kohtaan on myös ratkaisevassa roolissa: hänen tulisi antaa heille vapautta käyttää luovuuttaan sekä kehittää itseään.
Se, että joku kyttää olkapääsi yli mitä teet ja nipottaa pienistä yksityiskohdista, ei synnytä innostuksen ja luovuuden tunnetta. “Mikrojohtamiseen orientoituneet johtajat voivat pahimmillaan saada työntekijöissä aikaan passiivisuutta ja tappaa luovuuden”, sanoo Ami.
Lähestymällä asioita positiivisuuden kautta voi myös inspiroida sanoillaan ihmisiä ympärillään.
Merkityksellistä on myös kuinka niin työntekijät kuin esimieskin ilmaisevat itseään.
“Täällä on todella huono ilma. Jos emme tee jotain työpaikan sisäilman parantamiseksi…” omaa negatiivisen kaiun. Viestin muuttaminen positiiviseksi ei ole vaikeaa, siihen pystyy jokainen.
Voisiko edellisen ilmaista seuraavalla tavalla valittamisen sijaan?
“Panostamalla hyvään sisäilmaan voimme samalla nostaa niin tuottavuutta kuin hyvinvointia työpaikalla.”
Pieni mutta merkittävä ero, muuttaa sanomaa ratkaisevasti. Lähestymällä asioita positiivisuuden kautta voi myös inspiroida sanoillaan ihmisiä ympärillään. Negatiiviset toteamukset taas tuskin saavat ketään hymyilemään tai inspiroi uusiin ideoihin.
Ihmiselle on lajityypillistä reagoida ympärillä oleviin uhkiin - ja pitää korvat ja silmät auki myös signaaleille, jotka viestivät uhkista. Luontomme vuoksi koemme negatiiviset kommentit uhkana, joihin reagoimme stressireaktiolla ja valmistaumalla pakoon. Luovuudelle ja innostuneelle, hyvälle fiilikselle on tämä tunne tappava.
Innostumisen tunnetta on mahdoton muodostaa, jos tuntee olonsa uhatuksi. Pienellä harkinnalla siitä mitä päästämme ulos suustamme ja kuinka ilmaisemme asiamme, voimme saada sekä toisille että itsellemme hyvän mielen ja tyytyväisyyden tunteen. Innostuminen syntyy sarjasta pieniä positiivisia tekoja, ei napsauttamalla sormia.