Tiesitkö, että vietämme yli 90% ajastamme sisätiloissa?
Mielessämme ei edes kävisi juoda likaista vettä tai syödä homeista ruokaa. Kuljemme kuitenkin kaupungeissa pakokaasujen ja teollisuuden päästöjen keskellä ajattelematta asiaa sen enempää. Hengittämämme ilma ei kiinnitä huomiotamme, ellei se ole näkyvästi sakeaa tai pahanhajuista. Silloinkaan emme usein voi tehdä asialle mitään, sillä toisin kuin esimerkiksi epäterveellisestä ruoasta, emme voi kieltäytyä ilmasta joka meitä ympäröi. Hengittäminen on tiedostamaton prosessi, jota ilman emme selviäisi paria minuuttia pidempää.
Jokaisella hengenvedolla keuhkoihimme kulkeutuu keskimäärin 0.5–2 litraa ilmaa, joka koostuu pääasiassa typestä, hapesta, sekä vesihöyrystä. Yleisesti oletetaan, että väritön ja hajuton ilma on puhdasta. Emme kuitenkaan havaitse, mitä kaikkea se peruselementtiensä lisäksi todellisuudessa sisältää.
Liikenne ja teollisuus tuottavat ilmaan päästöjä, jotka vaikuttavat niin koko maapallon kuin meidän ihmistenkin hyvinvointiin. Ilmansaasteet ovatkin maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailman suurin yksittäinen terveysriski, sillä se aiheuttaa vuosittain jopa 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa maailmanlaajuisesti.
Entistä suuremmaksi riskin tekee se, että nykyään vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa: ulkoilman päästöt kertyvät sisälle, ja yhdistyvät sisätilojen omien saasteiden kanssa. Ilmanlaatuun vaikuttavat kuitenkin myös monet muut tekijät, kuten lämpötila ja kosteus.
Ilmanlaatu vaikuttaa niin kehoomme kuin mieleemme
Sisäilman selkeät ongelmat, kuten kosteus- ja homevauriot, voivat johtaa vakaviin oireisiin ja sairauksiin. Niitä ovat muun muassa jokseenkin harvinaiset mutta sitäkin vakavammat terveyshaitat, kuten astma, sairas rakennus -oireyhtymä sekä monikemikaaliyliherkkyys.
Näiden lisäksi sisäilman laatu voi kuitenkin aiheuttaa monia muitakin oireita. Niitä voi olla haastavaa yhdistää ilmaan, jossa oleskelee ja, jota hengittää. Esimerkiksi jatkuva nuha ja tukkoisuus, limakalvojen kuivuus, yskä, päänsäryt sekä väsymys voivat johtua ilmanlaadun ongelmista.
Hengittämämme ilma vaikuttaa kehomme lisäksi myös siihen, kuinka hyvin aivomme jaksavat. On sanomattakin selvää, että oireilu vaikuttaa jaksamiseen ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan sisäilman huono laatu on syynä 15 %:iin poissaoloista, ja joidenkin arvioiden mukaan paremmalla sisäilman laadulla sairauspoissaolojen riskiä voitaisiin vähentää jopa 35 %:lla.
Yhdysvaltalaistutkimus puolestaan havaitsi, että ilman epäpuhtauksille altistuminen oli yhteydessä siihen kuinka hyvin oppilaat suoriutuivat loppukokeistaan. He löysivät tilastollisesti merkitsevän yhteyden pienhiukkasille altistumisen sekä yliopistoon pääsemisen väliltä.
Tämä tukee monia samankaltaisia tuloksia: esimerkiksi kognitiivisia kykyjä mitattaessa hyvä ilmanlaatu johti 61–101 % parempiin tuloksiin Harvardin yliopiston tutkimuksessa.
Ilmansaasteet vaikuttavat verenkiertoon, joka puolestaan on tärkeä aivojen ja hermojärjestelmän toiminnalle. Saasteille altistuminen vaikuttaakin aivojen rakenteeseen ja mahdollisesti myös muistiin. Ruotsissa tutkijat ovat löytäneet myös positiivisen yhteyden ilmansaasteiden määrän ja mielenterveyteen liittyvien ongelmien välillä.
Ilmansaasteilla on myös epäsuoria vaikutuksia
Ilmanlaadun fysiologisilla vaikutuksilla on myös epäsuoria seurauksia. Oireilusta johtuva epämuvakuus, sairastelu ja poissaolot laskevat motivaatiota ja työpaikan ilmapiiriä. Myös työteho kärsii: useiden tutkimusten mukaan huono ilmanlaatu laskee tehokkuutta 6–9 %.
Ilmanlaatuun panostaminen on kannattavaa niin terveysriskien välttämiseksi kuin hyvinvointia lisäävän ympäristön luomisen kannalta. Parhaassa mahdollisessa ilmassa on hyvä olla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti.