Sisäilmaongelmat ovat nykypäivän suuri terveysongelma - miten pääsisimme niistä eroon?
Lehdet uutisoivat tasaisin väliajoin uudesta sisäilmaongelmasta milloin koulurakennuksessa, sairaalassa, kirjastossa tai yksityiskodissa. Sisäilmaongelmat ovat suhteellisen tuore ilmiö rakennuksissa: ensimmäisen kerran ne nousivat tietoisuuteen vasta 50-luvulla. Mistä ne sitten ovat peräisin, ja miksi ne ovat juuri nyt yleistyneet jokapäiväiseksi ongelmaksi?
Sisäilmaongelmien takana on monta muuttuvaa tekijää, mutta tuntuu ehkä yllättävältä kuulla, että niiden paisuminen lähti liikkeelle Jom Kippur -sodasta vuonna 1973. Se nimittäin käynnisti maailmanlaajuisen öljy- ja energiakriisin, jota vauhditti Iranin vallankumous.
Lähi-idän suurimpina öljyntuottajina toimivat arabimaat leikkasivat tuotantoaan aikeinaan kiristää Yhdysvaltoja ja sen liittolaisvaltioita, jotta nämä lakkaisivat tukemasta arabimaita vastaan taistelevaa Israelia. Öljyn saatavuus vaikeutui ja sen hinta nousi. Pelkästään vuosien 1973–1974 välillä öljyn hinta kasvoi 100 %:lla, ja jatkui nousemistaan vielä lähivuosina.
Kuinka tämä kaikki sitten liittyy sisäilmaongelmiin?
Rakennusten energiatehokkuus saavutetaan ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella
Öljyn hinnan raju nousu johti tietenkin säästämiseen: rakennusten standardit uudistettiin siten, että ne olisivat mahdollisimman energiatehokkaita.
Ilmatiiviit rakennukset kuitenkin tarkoittavat myös ilmanvaihdon koneellisen kierrättämisen kasvamista. Ei olekaan siis sattumaa, että vain joitakin vuosia myöhemmin tämän rakennusalan mullistuksen jälkeen, maailman terveysjärjestö WHO loi termin “sairas rakennus”.
Esimerkiksi LEED-rakennusstandardi tähtää ympäristöystävällisiin, energiatehokkaisiin ja taloudellisesti kannattaviin rakennuksiin. Tämä on tietenkin hyvä asia – ainakin ympäristölle. Sen sijaan ihmiset jotka rakennuksia käyttävät, vetävät lyhyimmän tikun. Tiiviit, hengittämättömät ja mekaanisen ilmanvaihdon varassa toimivat rakennukset ovat kaukana luonnollisesta ympäristöstä.
Ihmisten osuus yritysten kuluista on jopa 100-kertainen verrattuna rakennusten energiakustannuksiin ja vuokraan
Tilanne muuttuu myös nurinkuriseksi, kun aletaan miettiä tarkemmin energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyviä säästöjä ja kuluja: vaikka tiiviit rakennukset säästävätkin lämmityksessä ja viilennyksessä niin vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin aiheuttavat kustannuksia, joita on vaikeaa mitata.
Parhaiten nämä luvut ovat selitettävissä työtehokkuuden kautta: palkat ovat yrityksille suurin menoerä, jopa 100 kertaa enemmän kuin rakennusten energiakustannukset, vuokra ja huolto yhteensä. Arvioiden mukaan työympäristöä ja sisäilman laatua parantamalla voitaisiin saavuttaa huomattavat säästöt suoraan terveyteen liittyvien menojen kautta.
Pelkästään Yhdysvalloissa säästettäisiin $6–19 miljardia hengitystieinfektioiden, $1–4 miljardia allergioiden ja astman, sekä $10–20 miljardia sairas rakennus -oireyhtymän vähenemisellä. Sen lisäksi säästöjä syntyisi myös epäsuorasti parantuneen työtehokkuuden ja suorituskyvyn kautta $12–125 miljardia.
Kohti ihmisystävällisiä, terveyttä edistäviä rakennuksia
Rakennettu ympäristö vaikuttaa suoraan ihmisten terveyteen ja tähän havahtuminen on onneksi johtanut toimenpiteisiin. Esimerkiksi yhdysvaltalainen rakennusalan yritys, sijoittajamme Delos on kehittänyt LEED:n rinnalle WELL-rakennusstandardin, joka tähtää ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta lähtevään rakentamiseen.
Deloksen toimitusjohtaja ja WELL-standardin perustaja Paul Scialla toivoo, että tulevaisuudessa hyvinvointiimme vaikuttavat tekijät kuuluvat rakentamisen normeihin. Näitä ovat muun muassa hyvä sisäilman laatu, luonnollinen valaistus sekä biofiiliset elementit.
Me Naavalla haluamme olla rakentamassa terveempiä ja onnellisempia työyhteisöjä. Uskomme, että luonto tulee palaamaan sisätiloihin luoksemme ja pääsemme nauttimaan luonnon terveysvaikutuksista myös työpäivän aikana.